onsdagen den 19:e september 2012

YMPYRÄ-JUMALAN SYMBOLI

Seuraava teksti on luku(Ympyrä-Jumalan symboli) Maria Rönnin kirjasta Pyhät tanssit:
Ympyrällä ei ole alkua tai loppua. Kaarevat linjat kääntyvät pisteseen josta ne kerran alkoivat. Ne pyrkivät sisiäiseen vakauteen suhteessa sen omaan keskustaan, niin kuin ne sinkoutuvat ulospäin omasta keskustastaan.Ympärysmitan ja keskustan etäisyys on aina sama. Kun keskipistettä siirretään, siirtyy myös ympyrä. Ympyrä on ääretön, ajaton ja täydellinen. Hermes Trismegistos kirjoittaa 100-luvulla: Jumala on ympyrämme keskusta, joka on kaikkialla emmekä ole missään muukalaisia. Kaikissa kulttuureissa on ympyrä ymmärretty äärettömän, tuonpuolisen ja henkisen symbolina. Monissa kulttureissa palvottiin jumlana aurinkoa ja kuuta. Siitä historiasta omaksuttiin jumalankuvaksi myös ympyrä.
Monirenkaiset ympyrät muodostuvat kun heitämme jotakin veteen. Esihistoriallisista haudoista on löydetty tämä kuva, joka symboloi myöhemmin kolminaisuutta kristinuskossa. Platon kirjoittaa, etä kuninkaan kaupunki syntyy keskelle merta pieneen saareen veden voimasta tehdä ympyröitä . Kun ympyrä saa pinnat, tulee siitä pyörä. Danielin kirjassa Vanhassa testamentissa puhutaan  Jumalasta ja uskosta liekehtivänä pyöränä. Hes.1:18-20 on näky neljästä olennosta: pyörät olivat korkeat, pelottavat, jokaisen kehä välkehti kauttaaltaan valoa. Kun olennot liikkuivat, liikkuivat pyörätkin niiden vierellä,ja kun ne kohosivat maasta, kohosivat pyörät niiden mukana. Minne henki niitä ohjasi, sinne ne kulkivat hengen käskyjen mukaisesti, ja niiden vierellä kohosivat ilmaan pyörät, sillä pyöriä liikutti sama henki. Ympyrä joka päätyy symmetriseen ristiin, keksittymisristiin, on sitoutumisen risti, joka symboloi Kristuksen ylivaltaa. Se voi myös ilmentää paratiisia,jossa ristin neljä sivua on ne virrat jotka virtaavat ulos paratiisin keskustasta.
Jo varhain tuli ympyrästä tanssin muoto. Liike yhdistettynä näköhavaintoon suljetusta ympyrästä kuvasi yhteyttä, pyhää ja ikuisuutta. Samanaikaisesti kun tanssija on osa ympyrää ja liikkuu siinä, näkee hän ympyrän ja sen liikkeen. Ympyrätanssissa seurattiin auringon ja planettojen liikkeitä. Vanhalla ajalla siihen liittyi myös maagisisa uskomuksia,että tanssilla pystyi vaikuttamaan esim. Kevään tuloon. Tanssittiin kuin rukousta paremmalle terveydelle,sotia vastaan, rauhaa maailaman,sadetta ja aurinkoa ja onnea rakkaudessa. Sitä tehtiin pyhän puun tai jonkun muun maagisen esineen ympärillä.
Länsimaissa tämän tyyppisen tanssin jäänteet näkyvät kreikkalaisissa kansantansseissa,  juhannustansseissa tai joulukuusen ympärillä tanssittavissa piirileikeissä. Pyhissä tansseissa aloitetaan ympyrässä ja lopeteteen ympyrään. Useissa tansseissa käytetään ympyrän muotoa . Ympyrän keskusta symboloi jumalallista keskusta, josta tanssija keskittymisensä avulla saa uutta voimaa. Jumala syntyy ihmisen keskukseen, sydämeen. Sitä voimaa ihminen voi jakaa eteenpäin maailmassa.

USKONTODIALOGIN TARPEELLISUUDESTA


Sain opettaa pyhien tanssien kurssilla kulttuurikeskus Sofiassa 8-9.9.2012. Ajankohta sijoittuu ortodoksisen kirkkovuoden alkuun, jota juhlitaan Marian syntymän juhlana. Samalla rukoillaan, että jotakin uutta syntyisi meissä. Niin todella kävi, ainakin minun kohdallani. Kurssiin osallistui uskontodialogisesti mielenkiintoinen joukko ortodokseja, kirkkoonkuulumattomia, luterilaisia, henkisyydestä muuten kiinnostuneita.
Kuvassa tanssimme pyhän Sofian kirkossa,jossa vietimme myös liikemeditaatio iltahartauden. Sillä kertaa miehiä( osallistuivat äijäjoogakurssilta ) oli enemmän kuin naisia, josta erityisesti iloitsin. Piirejä muodostui kaksi alttarin ympärille. Tunnelma oli rauhallinen , kynttilät paloivat alttareilla.
VIISAUS RAKENSI ITSELLEEN TALON; TUO TALO OLI KRISTUS ITSE.

Kotiin palatessani sain kuulla ikäviä uutisia maailmalta ja tajusin uskontodialogin merkityksen taas kerran rauhan rakentajana. Tanssi ja liikekieli ovat olleet ihmiskunnan vanhinta yhteenkuuluvuuden tunnetta rakentavaa perustaa. Oma kokemukseni ja havaintoni tästä on viime kesältä, jolloin sain ohjata ryhmää ,jonka osallistujat tulivat 9:stä eri maasta. Kun sanallinen kieli puuttui, yhteys korostui.Onhan tutkimuksissakin todettu, että ne kansat jotka ovat tanssineet, ovat evoluutiossa säilyneet. Rauhaa rakentavana menetelmänä tanssilla ja liikemeditaatiolla on paljon annettavaa nykypäivän hektiselle kultuurille, joka mittaa suorituksia ja korostaa ulkoista.
Tuntemattoman kädestä pitäminen voi olla askel, joka pelottaa, mutta joka ehkä kannattaa ottaa. Oman mielen purkaminen esiintymistä vaativista suoritteista voi kestää aikaa samoin kuin jännitysten laukeaminen kehosta, mutta askle kerrallaan voi vapautua niistä asioista joita on turha selkärepeussaan kantaa. ´Niihin kaikkeen ryhmäkokemus antaa voiman.
Uutisoinnissakin analysoidaan vain Uskonnon merktyksen vähenemistä maailmassa tai lietsotaan vihakuvia toisinajattelvista, mutta vasta työstettyyään omia varjojaan valossa, voi vapautua. Vain tutustumalla toisen taustaan ja tuntemalla itsensä, uskaltaa ottaa  rauhan askeleen. Se ei ole synkretismiä, asioiden sekoittamista, vaan seisomista vakaana totuuden edessä. Nikean uskontunnustuksessakin sanotaan valo valosta, tosi Jumala tosi Jumalasta, syntynyt ei luotu. Siinä puhutaan kielikuvilla samasta asiasta ilman synkretismiä.
Minulle rakkaaksi on tullut tuntemattoman benediktiinimunkin kirjoitus:

Tuntematon benediktiinimunkki, joka oli perehtynyt hindumystiikkaan. Tuli intiaan 1948, kuoli 1973
Dialogi edellyttää kaikilta osapuolilta Jumalan lasten täydellistä vapautta, ihmisellä ei ole siinä mitään menetettävää.

Todellinen keskustelu ei tee kompromisseja totuuden kanssa. Ne jotka tähän keskusteluun osallistuvat, joutuvat varuksettomasti totuuden palvelukseen.

Tämä keskustelu vapauttaa ihmisen kaikista rakenteista, joita hänen historiansa, kielensä ja kulttuurinsa asettavat hänen päällensä.

Se vapauttaa hänet kaikista suojautumiskeinoista ja vääristä turvallisuuden rakenteista, joita hän on itselleen tehnyt.

Se johtaa hänet tunnistamaan totuuden itsessään. Se johtaa hartauden harjoittamiseen hengessä ja totuudessa. Avoimuus keskustelussa, avoimuus toisille pohjautuu avoimuuteen totuudelle itsessä.

Avoimuus toisiin nähden on avoimuutta sille hengelle joka on kaikkialla.
Tämä henki on mukana kaikkien olentojen ytimessä ja ihmisen sydämessä.

fredagen den 14:e september 2012

NUNNA KRISTODULIN ESITELMÄSSÄ ON ERÄS TANSSIIN IHANASTI VIITTAVA KOHTA.SE ON OTE LAAJEMMASTA ESITELMÄSTÄ EKUMEENISEN NEUVOSTON PÄIVILLÄ AIHEESTA:HENGELLINEN ELÄMÄ SIIRTOLAISUUTENA JA MATKANA MAAN PÄÄLLÄ. SUOSITTELEN LUETTAVAKSI KOKO ARTIKKELIN
http://www.ekumenia.fi/sen_esittaytyy/kevat-_ja_syyskokous/siirtolaisuus_heratti_keskustelua_senn_syyskokouksessa_28-29102010uudessa-valamossa/nunna_kristoduli_hengellinen_elama_matkana_ja_siirtolaisuutena_maan_paalla/
TÄSS OTE JOSSA TANSSI KUVATAAN KAUNIINA...

Jos kestää kuivan kauden, rukoilee, uskoo ja elää kuin kristitty vaikka ei saa siitä mielihyvää, niin sen jälkeen alkaa sitten varsinainen hengellinen kypsyminen. Kuivuus päättyy usein johonkin erityiseen hengelliseen kokemukseen, joka kantaa ihmistä pitkään ja vahvistaa konkreettisella tavalla hänen uskonsa. Vanhus Paisios kertoi, että hän sai kerran Athoksella sellaisen hengellisen kokemuksen, että se kantoi häntä seuraavat 10 vuotta. Mikä se oli, siitä hän vaikeni. Monesti tämä muutos sisäisessä tilassa tulee yllättäen, kuten vanhus Sofronin itsensä kohdalla, eli juuri silloin kun alkaa olla epätoivon partaalla.

Tämän nöyrtymisvaiheen jälkeenkään ei elämä kristittynä suinkaan ole aina tasaista. Usko on kuitenkin vahvistunut. Saatamme kulkea erilaisten kausien ja innostusten kautta. Jokin asia nousee pinnalle mutta sitten alkaakin haalistua. Kun kokemusta on karttunut, voi ymmärtää, ettei ole tapahtunut sen kummempaa, kuin että yksi ajanjakso hengellisessä elämässä on mennyt ohitse ja on avautumassa toinen, syventävämpi. Yksi ovi sulkeutuu, mutta toinen ovi samalla avautuu.

Olen saanut elämäni aikana tuntea tai tavata joitakin ihmisiä, jotka tullaan todennäköisesti julistamaan pyhiksi. Pyhien läheisyydessään on sellainen tunne, että elämä, merkityksellinen elämä, on juuri tässä ja nyt. Heissä on jollakin tapaa elämä itsessään. Tapasin Kreikassa useamman kerran jo mainitsemani vanhus Paisioksen. Viimeisen kerran kohtasin hänet tessalonikalaisessa sairaalassa juuri sen jälkeen, kun hän oli saanut tietää kuolevansa syöpään kolmen kuukauden sisällä, niin kuin tapahtuikin. Paljon ei edes puhuttu, mutta kovin hyvä oli olla siinä hänen lähettyvillään hänen silmiensä alla. Elämän täyteyden tunne leijaili tämän kuolemaan tuomitun munkin ympärillä. Ilo siivitti minua monta päivää tämän kohtaamisen jälkeen. Myöhemmin kuulin, että hän oli tervehtinyt kuolinuutistaan sanomalla: ”Vaikka en ole koskaan tanssinut, niin nyt panisin tanssiksi, jos vain voisin!” Hän tunsi ilmeisestikin, että kuolema vie hänet perille siihen maailmaan, jossa hän jo täältä käsin eli, vaikka se tapahtuikin kipujen kautta.

torsdagen den 13:e september 2012

PYHIÄ TANSSEJA RUOTSIN KIRKOSSA 20V JUHLA MARKUKSEN KIRKOSSA TUKHOLMASSA

LÄHES SATA INNOSTUNUTTA TANSSIJAA YMPÄRI POHJOISMAITA KOKOONTUI 24.8 MARKUKSEN KIRKOLLE TUKHOLMAAN JUHLASEMINAARIIN. SE PÄÄTTYI TIETENKIN TANSSIIN JOTA JOHTI MARIA GABRIELA WOSIEN, PYHIEN TANSSIEN RENESANSSIN ALOITTANEEN BERNHARD WOSIENIN SISAR. TÄSSÄ TANSSITAAN ORTODOKSISEEN LITURGIAAN LIITTYVÄ SYDÄNMEDITAATIO.

Pyhää tanssia Merilapissa!


Hei kaikki keminmaalaiset, kemiläiset, torniolaiset, tervolalaiset - Merilappilaiset!!! - tanssin ystävät! Tervetuloa tutustumaan Pyhään tanssiin Kivalojoen seutuopistoon! Kirkonmäen koululla, 6.10. klo 12-16.



Auksi kerron pyhien tanssien kulttuuri- ja uskontohistoriallisista juurista.

Pyhä tanssi on meditatiivinen kehomenetelmä. Tanssin kautta kuljemme kohti olemassaolomme keskusta, saamme kokea yhteyttä ja tulla kokonaisvaltaisesti kosketetuksi. Rinkitanssin ympyrämuoto on tunnettu monista kulttuureista ja uskonnoista. Tanssimme tansseja, joiden juuret ulottuvat juutalais-kristilliseen ja Välimeren kulttuureihin sekä keskiaikaisiin luostaritansseihin. Tanssiaskeleet ovat yksinkertaisia, joten menetelmä sopii kaikille, aiempaa tanssikokemusta ei tarvita. Musiikkina käytetään eri uskontojen ja kulttuurien musiikkeja, klassista musiikkia ja kansanmusiikkia. Varaa rento vaatetus, jossa voit liikkua.

Ilmoittautumiset 28.9 mennessä 040 550 1432/ kivalojenseutuopisto@keminmaa.fi
 

JOOGA –JA TANSSIPYHIINVAELLUSMATKA  MONTSERRATIN LUOSTARIIN ESPANJAAN 3-10.5.2013

 

Montserrat on vuori Barcelonan maakunnassa, Kataloniassa. Vuori sijaitsee noin 20 kilometriä Barcelonan kaupungista luoteeseen.

Vuori on tunnettu erityisesti siellä sijaitsevasta, vuonna 1025 perustetusta benediktiiniläisluostarista (Santa Maria de Montserrat), joka on omistettu Katalonian hiippakunnan suojeluspyhimykselle, Montserratin neitsyelle (La Verge de Montserrat, tunnetaan yleisesti myös nimellä La Moreneta). Luostari on edelleen toiminnassa ja se majoittaa noin 80 munkkia. Montserratin luostarissa on erityinen huone, jossa pyhiinvaeltajien neitsyelle tuomat lahjat ovat nähtävillä. Lahjat tuodaan yleensä kiitoksen osoitukseksi esimerkiksi sairaudesta toipumisesta, lapsen syntymästä tai muista merkkitapahtumista.

Kataloniassa on perinteisenä tapana pyytää Montserratin neitsyeltä apua oman tai läheisen sairauden hetkenä (tai muuna elämän kriisihetkenä tai merkkitapahtumien edellä), ja luvata tehdä pyhiinvaellusmatka Montserratin vuorelle, jos toive toteutuu. Moni myös toteuttaa lupauksensa. Montserrat onkin siis suosittu turisti- ja pyhiinvaelluskohde, jossa vierailee vuosittain yli miljoona turistia ja pyhiinvaeltajaa.

Luostari on kuuluisa myös Marialiturgioihin liittyvistä tansseistaan 1300-luvulta. Pyhiinvaeltajat kokoontuvat aukiolle tänäkin päivänä tämän merkiksi. Montserratissa on aina tanssittu, sisällä ja ulkona. Tällä matkalla yhdistämme joogaharjoituksen, tanssin ja patikoinnin luostarin huikaisevissa maisemissa.

ALOITAMME  PÄIVÄT  JOOGALLA.TEEMME  HARJOITUKSET 

 ULKONA VUOREN RINTEELLÄ,VAHVA  MAA  ALLAMME  JA TAIVAS  YLLÄMME.HARJOITUKSET  SOVELTUVAT  KAIKEN  TASOISILLE  JOOGAAJILLE.OMA JOOGAMATTO MUKAAN.

 KESKIPÄIVÄLLÄ ON AIKAA PATIKOINTIIN MONTSERRATIN HUIKASEVISSA MAISEMISSA. ILTAPÄIVÄLLÄ TURISTIEN LÄHDETTYÄ KOKOONNUMME PYHIIN TANSSEIHIN LUOSTARIN AUKIOLLE.

LUOSTARIN MESSUT JA HETKIPALVELUKSET OVAT KUULUISIA KORKEATASOISESTA KUOROLAULUSTAAN.

 

Puolihoito,matkat, ohjelma perillä 1500e
INFO JA LISÄTIEDOT::

jooganopettaja  SJL  Johanna  Jokinen   

 +358405271897 /  info@goyoga.fi   

 
Pyhien tanssien ohjaaja, pappi Sanna Bäckvall


 

Ekumeeniset Karmeliitat, Hannele Kivinen de Fau


 
Maikkulan kappelissa Oulussa Tanssittiin elämän puu- tansseja lähimmäisen kirkkopyhänä. Oulussa ja Helsingissä ovat alkaneeet viikottain kokoontuneet ryhmät. Niitä ohjaavat ohjaajakoulutuksessa olevat Satu, Riikka ja Tiina:
KOHTI ELÄMÄN KESKUSTA – PYHÄT TANSSIT

Pyhät tanssit ovat rukousta ja meditaatiota liikkeessä. Ne ovat kirkon hyvin varhaista perinnettä. Yksinkertaiset askeleet ja kehon liike avaavat tilaa kokonaisvaltaiselle kokemukselle omasta itsestä, Jumalasta ja yhteydestä toisiin. Rukous on vapaata ja koko olemus ilmentää sitä, kun sydän on avoin. Askeleet sopivat kaikille, kaikenikäisille ja -kuntoisille eikä tanssitaitoa tarvita.

Pyhät tanssit -ryhmä

to 6.9.-18.10. klo 17.30-18.30 Alppilan kirkossa

Kurssi on maksuton, mutta ennakkoilmoittautuminen on tarpeen.Ilm. kallio.srk@evl.fi tai 09 23403611

Ohj. tanssinohjaaja, teol. yo Tiina Sara-aho.